Juomavesi on retkeilijän painavin kantamus ja elintärkeä polttoaine. Luonnonvesien käyttöön ja talviseen lumisulatukseen liittyy kuitenkin sitkeitä myyttejä, jotka kuluttavat turhaan retkikeittimen kaasua tai aiheuttavat vatsataudin kesken vaelluksen. Käymme läpi mitä mikrobiologia ja termodynamiikka sanovat erävesistä.
Yllättävä fakta: Vettä EI tarvitse keittää 5 tai 10 minuuttia – Kiehahdus riittää!
Monissa vanhoissa retkeilyoppaissa neuvotaan keittämään luonnonvettä kuplivana 5–10 minuuttia, jotta bakteerit, virukset ja alkueläimet kuolevat. Tämä on myytti, joka tuhlaa valtavasti polttoainetta!
Mikrobiologinen pastörointi tapahtuu lämpötilan funktiona: kun veden lämpötila ylittää +70 °C, virukset, bakteerit (kuten Campylobacter ja E. coli) sekä alkueläinkystat (Giardia ja Cryptosporidium) tuhoutuvat sekunneissa. Siihen mennessä, kun vesi saavuttaa retkikattilassa 100 °C täyden kiehumispisteen (ns. rolling boil), kaikki taudinaiheuttajat ovat jo kuolleet – jopa Suomen korkeimman tunturin Haltin huipulla, jossa vesi kiehuu noin 95,5 °C lämpötilassa. Voit sammuttaa keittimen välittömästi, kun vesi kiehahtaa kunnolla!
Voiko Lapin tunturipurosta juoda suoraan kuksalla?
Suomen Pohjois-Lapin (Enontekiö, Utsjoki, Inari) korkealla virtaavat, kylmät ja kirkkaat tunturipurot ovat maailman puhtaimpia pintavesiä. Silti niissäkin piilee kolme poikkeustilannetta, jotka jokaisen vaeltajan on tunnettava:
- Sopulivuodet ja jyrsijäkannat: Huippuvuosina tunturisopulit ja myyrät levittävät vesiin tularemiaa (jänisruttoa) ja suolistobakteereja.
- Yläjuoksun poroaidat tai lammot: Tarkista aina kartalta, ettei puron yläjuoksulla 500 metrin säteellä ole pientä seisovaa suolampea, poroerotusaitaa tai autiotuvan kuivakäymälää.
- Kevättulvat ja rankkasateet: Kun lumi sulaa vauhdilla tai sade huuhtoo pintamaata, maaperän bakteerit huuhtoutuvat puroihin.
Etelä- ja Keski-Suomessa kaikki pintavedet (järvet, joet ja metsäpurot) tulee aina joko keittää tai suodattaa 0,1–0,2 mikrometrin kuitusuodattimella (esim. Katadyn BeFree tai Sawyer Squeeze).
Miksi lumen syöminen suoraan janon sammuttamiseksi on vaarallista?
Talvivaelluksella moni sortuu haukkaamaan puhdasta lunta suuhunsa. Fysiikan lakien vuoksi tämä on paha virhe: jään sulamislämpö (latentti lämpö) on peräti 334 kilojoulea kilogrammaa kohti. Se tarkoittaa, että pelkkä yhden lumikilon sulattaminen 0-asteiseksi vedeksi vaatii keholtasi yhtä paljon lämpöenergiaa kuin 0-asteisen veden kuumentaminen +80-asteiseksi!
Lisäksi vastasatanut pakkaslumi on 90-prosenttisesti ilmaa: kourallisesta lunta tulee vain teelusikallinen vettä, mutta se jäähdyttää suun limakalvot ja laskee kehon ydinlämpöä.
Pro-vinkki lumisulatukseen keittimellä: Kaada tyhjän kattilan pohjalle aina ensin desilitra sulaa vettä ennen kuin laitat lunta kattilaan! Jos kuumennat kuivaa pakkaslunta suoraan kattilassa, lumi imee ensimmäiset vesipisarat itseensä kuin pesusieni, kattilan pohja palaa kuivana tyhjiin ja koko sulatusvesi saa kitkerän, palaneen metallin maun.
Laavun puuvajan näkymätön riski: Myyräkuume
Yllättävä tilastofakta: suomalainen retkeilijä saa vakavan infektion huomattavasti todennäköisemmin laavun puuvajasta kuin purovedestä. Metsämyyrän ulosteissa ja virtsassa leviävä Puumala-virus aiheuttaa myyräkuumeen, ja virus tarttuu hengitysteitse kuivuneesta pölystä. Kun haet laavun puuvajasta klapeja tai sytykkeitä, älä koskaan pöllytä lattian puruja tai harjaa puuvajan lattiaa kuivana!