Metsän tarinoita & Retkeilyoppaita

Syksyinen metsä on täynnä mystiikkaa. Kun ensipakkanen pureutuu puunrunkoihin ja syysusva nousee hiljaa järven pinnalta, retkeily laavulla saa aivan uudenlaisen merkityksen. Ei ole mitään parempaa kuin käpertyä lämpimään makuupussiin laavun suojaan, kuunnella iltanuotion rätinää ja katsoa tähtitaivaalle ilman kaupungin valosaastetta.

Monet retkeilijät pakkaavat varusteensa heti suomalaisten kesälomien päätyttyä, mutta syys- ja talvikuukaudet ovat itse asiassa parasta aikaa laavuyöpymiseen: syöpäläiset ovat kadonneet, laavuilla on rauhallista ja nuotio antaa todellista lämpöä ja tunnelmaa.

1. Tarkeneeko laavulla syksyllä? Oikeat varusteet ratkaisevat

Yöllä kylmä ei yleensä tule ilmasta, vaan maasta. Tavallinen ohut kesäalusta päästää maan kolean hohkan läpi sekunnissa. Syys- ja talviretkeilijän tärkein varuste on korkealla R-arvolla (R-arvo yli 4.0) varustettu ilmatäytteinen tai solumuovinen makuualusta.

Makuupussin kohdalla kannattaa tarkistaa sen niin sanottu Comfort-lämpötila. Jos yöllä on nollakeli, valitse pussi, jonka mukavuusraja on vähintään -5 astetta. Vinkki: Laita villasukat ja kuivat kerrastovaatteet makuupussin jalkopäähän valmiiksi – ne pysyvät lämpiminä aamuksi!

2. Tulenteko kosteassa syysmetsässä

Syksyllä puut liiterissä saattavat olla nihkeitä. Ota aina mukaan pieni vesitiivis rasia sytykkeitä: tervaksia, tuohenpaloja tai sytytyspaloja sekä laadukas tulus tai sytytin. Aloita tuli pienistä puutikuista ja lisää paksumpia klapeja vasta, kun hiillos on kunnolla syttynyt.

3. Retkiruoka syysyönä – Energiatasot ylhäällä

Kylmässä keho kuluttaa yllättävän paljon kaloreita pysyäkseen lämpimänä. Syysretkellä ei kannata säästellä rasvassa tai hiilihydraateissa. Tuhti pannukahvi, nuotiomakkara tai täyttävä pataruoka maistuvat raikkaassa ulkoilmassa paremmalta kuin missään ravintolassa.

Suomen, Pohjoismaiden ja Baltian laavuverkosto on ainutlaatuinen kulttuuriaarre. Jokamiehenoikeudet ja yhteiset pelisäännöt takaavat sen, että laavut säilyvät siisteinä ja kaikkien käytettävissä sukupolvelta toiselle.

Saavutpa laavulle sitten yksin, perheen kanssa tai retkiporukalla, nämä kirjoittamattomat laavusäännöt on hyvä pitää mielessä:

Tee tilaa saapuvalle retkeilijälle

Laavu ei ole kenenkään yksityisomaisuutta. Jos saavut laavulle ja siellä on jo ihmisiä, tervehti aina iloisesti. Jos taas olet jo laavulla ja uusi retkeilijä saapuu iltahämärässä, tee tilaa nuotiolle ja laavun lavolle. Laavulla vallitsee aina herrasmiessääntö: viimeiseksi saapunut saa tarvittaessa parhaan suojan.

Polttopuut ja liiterin siisteys

Käytä liiterin polttopuita kohtuudella. Kun valmistat tulet, pilko valmiiksi pieniä sytykkeitä ja kiehiä liiteriin tai laavun nurkkaan seuraavaa tulijaa varten. Se on suomalaisen retkeilijän kaunein kädenjälki – kuivat sytykkeet voivat pelastaa märän ja kylmettyneen kulkijan illan!

Roskaton retkeily

Kaikki mikä jaksetaan kantaa maastoon, jaksetaan kantaa myös pois. Älä jätä ruoantähteitä, muoveja tai säilykepurkkeja laavulle tai nuotioon. Muovi ei pala puhtaasti ja ruoanjätteet houkuttelevat paikalle haittaeläimiä.

Upeimmat laavuelämykset syntyvät paikoissa, joissa suojaisa tulistelupaikka yhdistyy kimmeltävään maisemaan metsän tai järven äärellä.

Suosikkikohteita:

• Vartiovuoren laavu (Hellanmaa, Lapua): Lapuan Hellanmaassa Rajanristin tuntumassa kohoava Vartiovuori on historiallinen ja lapsiystävällinen retkikohde. Laavulla on erinomainen tulentekopaikka ja hirsilaavu.
• Pirunpesän laavu (Jalasjärvi, Kurikka): Kurikan Jalasjärvellä sijaitseva Pirunpesä on valtava, syvä graniittirotko, jonka vieressä on suosittu hirsilaavu.
• Ukko-Kolin maisemalaavu (Lieksa): Kolin kansallismaisemissa sijaitseva hirsilaavu tarjoaa suoran näkymän Pielisen saaristoon.