Kun puhe kääntyy suomalaiseen laavu- ja tupaverkostoon, monen ajatukset suuntautuvat ensimmäisenä Lapin tuntureille tai Järvi-Suomen kansallispuistoihin. Harva kuitenkaan tietää, että Turun, Paraisten, Naantalin ja Kustavin edustalla avautuva Saaristomeri muodostaa maailman saaririkkaimman merialueen, josta löytyy poikkeuksellinen verkosto Metsähallituksen keittokatoksia, saaristolaavuja ja myrskynsuojaisia autiotupia.
Saaristossa retkeily poikkeaa sisämaan metsäpoluista ratkaisevasti: polttopuuhuolto tuodaan ulkoluodoille huoltoaluksilla, makea juomavesi on monilla kalliosaarella kortilla, ja liikkuminen tapahtuu joko kajakilla, omalla veneellä tai maksuttomilla yhteysaluksilla. Jos suunnittelet laajempaa saarihyppelyä tai haluat tutustua syvällisesti yksittäisten saarten lauttayhteyksiin, kylämajoitukseen ja reitteihin, kannattaa lukea myös kansainvälisen saaristomatkailun erikoisjulkaisun Islehops.comin suomenkieliset saarioppaat sekä erityisesti heidän kenttäoppaansa Utön majakkasaarelle ja Suomen saaristokohteisiin.
Sisäsaaristo ja Saariston Rengastie: Helposti saavutettavat laavut ilman omaa venettä
Turun saaristoon ei tarvitse välttämättä omaa merikajakkia tai purjevenettä. Saariston Rengastie ja Pieni Rengastie yhdistävät Turun, Paraisten, Nauvon, Korppoon, Houtskarin, Iniön ja Kustavin maanteiden, siltojen ja Finferriesin keltaisten maantielauttojen ketjuksi, jota pitkin pääsee autolla, polkupyörällä ja linja-autolla.
- Turun Ruissalo, Hirvensalo ja Kakskerta: Aivan Turun kaupungin kupeessa sijaitsevat saaret tarjoavat erinomaisia päiväretkikohteita, luontopolkuja ja huollettuja tulipaikkoja merinäköalalla.
- Paraisten Sattmark ja Lenholmenin luonnonsuojelualue: Paraisilla Saaristotien varrella Lenholmenin tammimetsät ja lintutornit yhdistyvät suojaisiin taukopaikkoihin.
- Nauvon Westerholm-polku ja Kasberget: Nauvon kirkonkylältä ja Seilin saarelta löytyy merkittyjä reittejä, joiden varrella voi kokea sisäsaariston perinnemaiseman ja jylhät rantakalliot.
- Korppoon Retaisten ja Korpoströmin lähireitit: Korpoströmin saaristokeskuksen ympäristö toimii porttina Saaristomeren kansallispuistoon ja yhteysalusreiteille.
Ulkosaariston helmet: Autiotuvat, keittokatokset ja yhteysalussaaret
Kun siirrytään Nauvon Pärnäisistä tai Kasnäsista ulkosaaristoon, maisema muuttuu suojaisista tammilehdoista avomeren silokallioiksi, katajanummiksi ja majakkaluodoiksi. Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueella on useita saaria, joihin pääsee täysin maksuttomilla yhteysaluksilla (kuten M/S Baldur, M/S Utö ja M/S Nordep):
| Saari / Kohde | Saapuminen | Tulentekopaikat, tuvat ja telttailu |
|---|---|---|
| Jurmo (Korppoo) | Yhteysalus M/S Utö Nauvon Pärnäisistä (n. 3 h) | Jääkauden muovaama karu harjusaari. Merkitty telttailualue, kuivakäymälä ja kaivo; avotulenteko kielletty puuttomassa nummimaastossa. |
| Utö (Suomen eteläisin asuttu saari) | Yhteysalus M/S Utö Pärnäisistä (n. 4,5 h) | Historiallinen majakka- ja luotsisaari (lue tarkka Utö-matkaopas ja lauttavinkit Islehopsissa). Yöpyminen majatalossa tai hotellissa; erinomainen talvi- ja linturetkeilykohde. |
| Örön linnakesaari (Kemiönsaari) | Vesibussi Kasnäsista | 100 vuotta suljettuna ollut tsaarinajan linnakesaari. Kaksi huollettua telttailualuetta, katetut keittokatokset, vesipisteet ja pitkät hiekkarannat. |
| Rödjan (Äpplö, Houtskari) | Melontareitti tai oma vene | Perinteinen kalastajatila, jonka pihapiirissä on keittokatos, telttailualue, luontopolku ja kalastajan asumismuseo. |
| Konungsskär & Stora Hästö | Melontareitti / oma vene | Kansallispuiston suosittuja luonnonsatamia ja telttailusaaria, joissa on huolletut keittokatokset ja kuivakäymälät. |
Saaristoretkeilijän erityissäännöt: Tuuli, vesi ja lintujen pesimärauha
Ulkoluodoilla olosuhteet ovat armottomammat kuin mantereen kuusikoissa. Muista aina nämä neljä saariston perussääntöä ennen retkelle lähtöä:
- Avotuli on ulkosaaristossa lähes aina korvattu keittokatoksella: Koska ulkosaarilla puusto on kitukasvuista ja kuiva varvikko syttyy herkästi merituulessa, käytä aina Metsähallituksen hormillisia keittokatoksia ja omaa retkikeitintä. Tarkista voimassa olevat varoitukset jokamiehenoikeudet ja tulenteko -oppaastamme.
- Pesimärauha (1.4.–31.7.): Saaristomeren kansallispuiston maihinnousukieltoalueilla liikkuminen on kielletty kevät- ja kesäkaudella haahkan, ruokin ja merikotkan pesinnän turvaamiseksi. Pysyttele virallisilla retkisatama- ja telttailusaarilla.
- Varaa riittävästi makeaa vettä (vähintään 3–4 l / hlö / vrk): Monilla pienemmillä laavusaarilla ei ole kaivoa, eikä Itämeren murtovettä tule juoda tai käyttää ruoanlaittoon sinilevätilanteen aikana.
- Kupoliteltan välttämättömyys silokallioilla: Saaristossa telttapaikat sijaitsevat usein sileillä graniittikallioilla, joihin maakiiloja ei saa painettua. Itsestään seisova kupoliteltta ja raskailla rantakivillä ankkuroidut myrskynarut ovat saaristossa ehdottomat.
Vertaile Suomen ja Euroopan parhaita saarikohteita
Innostuitko saaristoretkeilystä? Suomen rannikolta löytyy Turun saariston lisäksi myös Perämeren ainutlaatuinen dyynisaari Hailuoto (katso myös Hailuodon kattava matkaopas Islehops.comissa) sekä Kotkan ja Itäisen Suomenlahden saaristo. Jos taas etsit inspiraatiota saarihyppelyyn Ruotsin Gotska Sandönille, Norjan arktisiin ulkosaariin tai Välimeren autottomille pikkusaarille, tutustu Islehops.com-saariportaaliin.