Kun mielikuva suomalaisesta laavusta piirtyy verkkokalvolle, useimmat näkevät harmaantuneen kuusihirsisen kehikon metsän reunassa. Laavut kartalla -tietokannan yli 6 903 kohteen joukkoon mahtuu kuitenkin paikkoja, jotka hämmästyttävät niin arkkitehtuurillaan, geologiallaan kuin äärimmäisellä syrjäisyydellään.
Kun puuarkkitehtuuri kohtaa erämaan: Tampereen Kintulammi ja modernit design-laavut
Perinteinen laavumalli on pysynyt lähes muuttumattomana vuosisatoja, mutta viime vuosina suomalaiset arkkitehdit ja puumuotoilijat ovat luoneet retkeilyalueille kansainvälisesti palkittuja taideteoksia. Tunnetuin esimerkki löytyy Tampereen Kintulammin luonnonsuojelu- ja retkeilyalueelta, jossa retkeilijää odottavat yksilöllisesti suunnitellut modernit taukopaikat (kuten Kirkkokiven, Kaukaloistenkallion ja Kortejärven laavut). Niiden veistokselliset muodot suojaavat pyörretuulilta ja kehystävät järvimaiseman kuin elävän taulun.
Laavut muinaisen meren pohjalla: Pirunpeltojen ja hiidenkirnujen taukopaikat
Kun istut tulilla esimerkiksi Kurikan, Isojoen Lauhanvuoren, Lapuan Simpsiön tai Kuopion korkeilla vaaroilla, saatat ihmetellä keskellä kuivaa metsärinnettä avautuvaa valtavaa pyöreiden kivien aavikkoa – pirunpeltoa.
Kansanperinteen mukaan piru viskeli kivikot suutuspäissään, mutta todellinen selitys on vielä huimaavampi: istut 8 000–9 000 vuotta vanhalla muinaisen Ancylusjärven ja Litorinameren tyrskyrannalla! Jääkauden kolmen kilometrin paksuinen mannerjäätikkö oli painanut Suomen maankamaran satoja metrejä kuopalle. Kun jää suli, nykyisten vaarojen ja vuorten huiput olivat ulkosaariston kivikkoisia luotoja, joista valtavat myrskyaallot huuhtoivat kaiken hiekan pois. Maa kohoaa Pohjanlahdella edelleen jopa 8–9 millimetriä vuodessa, minkä vuoksi muinaiset merenrantakivikot sijaitsevat nyt yli 150–200 metriä merenpinnan yläpuolella!
Missä sijaitsevat Suomen tiettömimmät autiotuvat?
Etelä-Suomessa taukopaikalle on harvoin yli kolmen kilometrin kävelymatka pysäköintialueelta. Aivan toisenlainen todellisuus vallitsee Pohjois-Lapin erämaa-alueilla:
- Käsivarren erämaa (Enontekiö): Haltin, Valtijoen, Kuonjarjoen ja Pitsusjärven autiotuville on lähimmältä maantieltä (Kilpisjärveltä) 30–50 kilometrin jalan- tai hiihtomatka suurtuntureiden halki.
- Vätsärin ja Kaldoaivin erämaat (Inari & Utsjoki): Suomen laajimmassa erämaassa Kaldoaivissa sekä Inarijärven takaisessa Vätsärissä tuvat ja turvekammit sijaitsevat kymmenien kilometrien päässä tiestä, keskellä tuhansien pikkujärvien ja kivikkojen labyrinttia.
- Kemeran ja Tuntsan kairat (Savukoski & Salla): Itä-Lapin syvissä jokilaaksoissa vaeltaja voi kulkea päiviä näkemättä ristin sielua.
Saaristolaavut – Kohteet, joille pääsee vain meloen tai talvijäällä
Satoja karttamme laavuista sijaitsee saarissa, joihin ei johda siltaa eikä lossia. Esimerkiksi Saimaan (Puumala, Savonlinna, Taipalsaari), Päijänteen (Padasjoki) ja Inarijärven saaristolaavut ovat kesällä melojien ja veneilijöiden paratiiseja – ja kevättalvella retkiluistelijoiden sekä hiihtäjien salaisia taukopaikkoja.