Suomalainen metsä on täynnä biokemiallisia ihmeitä, joita eränkävijät ja kansanparantajat ovat hyödyntäneet vuosisatojen ajan. Nykytiede on viime vuosikymmeninä vahvistanut monet vanhat erätaidot hämmästyttävän tehokkaiksi – mutta samalla moni retkeilijä rikkoo tietämättään lakia kerätessään puista aineksia nuotioteetä varten.
Kuusenpihka – Kun kansanperinteestä tuli kliinistä lääketiedettä
Vuosisatojen ajan pohjoisen metsurit ja eränkävijät hoitivat kirveenhaavat, palovammat ja tulehtuneet rakot kuusen rungosta valuneella pihkalla. 2000-luvulla suomalaiset lääkärit (Lohjan sairaalassa ja HUSissa) päättivät tutkia ilmiötä tieteellisesti sokkoutetuissa potilastutkimuksissa.
Tulos hämmästytti kansainvälisen tiedeyhteisön: metsäkuusen (Picea abies) pihkasta valmistettu pihkasalva paransi vaikeita kroonisia haavoja tehokkaammin kuin modernit vertailuhoidot, ja laboratoriokokeissa pihkan hartsihapot ja lignaanit tuhosivat jopa antibiooteille vastustuskykyisen MRSA-sairaalabakteerin! Pihka on puun oma immuunipuolustusjärjestelmä, joka estää sieniä ja bakteereita tunkeutumasta vaurioituneeseen puunrunkoon.
Naava ja luppo – Puhtaan ilman mittarit ja muinainen kääre
Kun vaellat vanhoissa metsissä (esim. Saarijärven Pyhä-Häkissä, Rautavaaran Tiilikkajärvellä tai Posion Riisitunturilla), puiden oksilla roikkuu pitkiä vihertäviä tai tummia partajäkäliä: naavaa (vihertävä, keskusjänteen sisältävä) ja luppoa (tummanruskea tai harmaa, ilman sitkeää keskusjännettä).
Jäkälillä ei ole juuria eikä suojaavaa pintakelmua, vaan ne imevät kaiken veden ja ravinteet suoraan ilmasta. Siksi ne kuolevat välittömästi rikkidioksidista ja ilmansaasteista – runsas naava kertoo aina poikkeuksellisen puhtaasta hengitysilmasta. Lisäksi naavat sisältävät usniinihappoa, joka on luonnollinen antibakteerinen yhdiste.
Tarkkana laavulla: Mitä metsästä SAA ja EI SAA kerätä jokamiehenoikeudella?
Moni retkeilijä kuvittelee, että nuotiolla saa keittää teetä kuusenkerkistä tai pakurikäävästä jokamiehenoikeudella. Laki on tässä kohtaa kuitenkin täysin yksiselitteinen: elävien tai kuolleiden puiden osien ottaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin!
| Luonnontuote | Kuuluuko jokamiehenoikeuksiin? | Miksi / Lain perustelu |
|---|---|---|
| Marjat, ruokasienet, vadelman- ja maitohorsmanlehdet | KYLLÄ (vapaasti kerättävissä) | Luonnonmarjat, sienet ja rauhoittamattomat ruohovartiset kasvit ovat vapaasti poimittavissa. |
| Kuusenkerkät, männynkerkät ja katajanmarjat | EI (vaatii maanomistajan luvan!) | Kerkät ovat puun kasvavia versoja; poikkeuksena katajanmarjoja saa poimia varovasti oksia vahingoittamatta. |
| Pakurikääpä, pihka ja koivunmahla | EI (vaatii aina maanomistajan luvan!) | Pakurin irrottaminen, pihkan keruu ja mahlan juoksutus vaurioittavat puuta ja kuuluvat maanomistajalle. |
| Tuohi (elävästä tai kaatuneesta puusta), naava ja jäkälä | EI (ehdottomasti kielletty!) | Tuohen kiskominen tappaa tai altistaa koivun lahottajasienille. Ota sytyketuohi vain laavun puuvajan valmiista polttopuuklapeista! |