Kun liikut Kainuun salomailla, Lapin keroilla tai saaristossa mobiiliverkon ulottumattomissa, kyky lukea luonnon omia säämerkkejä ja maaston mikroilmastoa on korvaamaton erätaito. Monet vanhan kansan säämerkit eivät ole taikauskoa, vaan perustuvat suoraan ilmakehän fysiikkaan ja kasvien solurakenteeseen.
Kuusen kuiva alaoksa on tarkkuushygrometri
Vanha metsämiesten sääntö kertoo: kun kuusen kuivat alaoksat painuvat alaspäin ja kävyt sulkeutuvat, sade on tulossa; kun oksat kohoavat pystyyn, on luvassa poutaa. Tämä ilmiö on niin tarkka, että entisaikaan kuusenoksista rakennettiin tupien seinille mekaanisia ilmapuntareita.
Mihin ilmiö perustuu? Kuusen oksan alapinnalla on tiheäsyistä lylypuuta (reaktiopuuta), jonka soluseinät laajenevat pituussuunnassa imiessään ilmasta kosteutta, kun taas oksan yläpinnan puusolut eivät veny juuri lainkaan. Kun lähestyvä matalapaine nostaa ilman suhteellisen kosteuden yli 80 prosenttiin jo tunteja ennen ensimmäistäkään sadepisaraa, oksan alapinta pitenee ja pakottaa oksan taipumaan alaspäin. Samasta syystä käpysuomut sulkeutuvat suojatakseen siemeniä kastumiselta!
Mitä nuotion savu ja kuun kehä kertovat seuraavan 12 tunnin säästä?
- Savu nousee suoraan pylväänä taivaalle: Korkeapaine on vallitseva, ilma on kuivaa ja pystysuora lämpötilaväli suuri. Luvassa on kirkasta säätä (ja yöllä usein kovaa pakkasta tai hallaa).
- Savu painuu maata pitkin ja leviää kitkeränä mattona: Matalapaine ja lämmin rintama lähestyvät. Yläilmoissa on jo lämpimämpää ja kosteampaa ilmaa (inversio), eivätkä raskaat, kosteutta tiivistävät savuhiukkaset jaksa kohota ylös. Sade alkaa usein 6–12 tunnin kuluessa.
- Valokehä (22° halo) Auringon tai Kuun ympärillä: Kun näet kirkkaan, suuren renkaan Kuun tai Auringon ympärillä, valo taittuu 6–10 kilometrin korkeudessa olevien harsopilvien (Cirrostratus) kuusikulmaisissa jääkiteissä. Meteorologiassa harsopilvet ovat lähestyvän lämpimän rintaman etujoukko: sade tai lumipyry saapuu 70–80 % todennäköisyydellä seuraavan 18–36 tunnin aikana.
Yllättävä mikroilmasto: Miksi järvenrantalaavulla on yöllä jopa 10 °C kylmempää?
Suurin osa retkeilijöistä valitsee yöpymispaikaksi laavun, joka sijaitsee suojaisassa laaksossa, suon reunassa tai pienen metsälammen rannalla. Kirkkaana ja tyynenä yönä tämä on kuitenkin maaston kaikkein jääkylmin piste!
Kylmä ilma on lämmintä ilmaa raskaampaa (tiheämpää). Yöllä, kun maanpinta menettää lämpöä avaruuteen, rinteillä jäähtyvä ilma valuu painovoiman vaikutuksesta kuin näkymätön vesi alas laaksonpohjiin ja suonotkoihin muodostaen ns. kylmäjärven (katabaattinen virtaus).
| Maastokohta samalla retkeilyalueella | Tyypillinen yölämpötila kirkkaana yönä | Ilmiön selitys |
|---|---|---|
| Suonotko tai kapea jokilaakson pohja | -18 °C (kova halla / pakkanen ja sumu) | Raskas kylmä ilma valuu rinteiltä notkoon eikä pääse poistumaan. |
| Vaaran tai harjun puoliväli (ns. lämpövyöhyke) | -6 °C … -8 °C (jopa 10 astetta lämpimämpi!) | Kylmä ilma on valunut alemmas ja tiheä kuusimetsä pidättää lämpösäteilyä. |
| Avoin huippu tai tunturin laki | -10 °C ja navakka tuuli | Ei kylmäjärveä, mutta tuulen hyytävyys (wind chill) lisää pakkasen purevuutta. |
Tämän vuoksi vanhat lappilaiset ja kainuulaiset erämiehet eivät koskaan pystyttäneet talvileiriä puronvarteen notkoon, vaan nousivat aina 30–50 korkeusmetriä ylemmäs vaaran kuusikkorinteelle!